Freelancer vai palkansaaja 2026 — kummalla jää enemmän käteen?

Moni suomalainen pohtii, kannattaako siirtyä yrittäjäksi vai pysyä palkkatyössä. Pelkkä tuntitaksa tai kuukausilaskutus ei riitä vastaamaan kysymykseen — freelancerin täytyy kattaa kuluja, joita palkansaaja ei edes huomaa. Tärkeimpänä näistä on YEL-eläkevakuutusmaksu.

Tässä artikkelissa vertaamme konkreettisesti, millä laskutuksella freelancer pärjää palkansaajalle — ja mitä kaikkea laskuun pitää todellisuudessa laskea.

YEL-maksu — yrittäjän eläkevakuutus

YEL (yrittäjän eläkelaki) on pakollinen kaikille yrittäjille, joiden työtulo ylittää 9 010 € vuodessa (2026). YEL-maksu lasketaan vahvistetusta työtulosta, ei tosiasiallisesta laskutuksesta. Työtulo on se palkka, jonka vastaavan työn ammattilaiselle maksettaisiin.

YEL-prosentit 2026:

YEL-maksu on verovähennyskelpoinen — voit vähentää sen kokonaan ansiotuloistasi verotuksessa. Silti se on merkittävä menoerä: 30 000 €:n työtulolla YEL-maksu on noin 7 230 € vuodessa (24,10 %).

Uudelle yrittäjälle myönnetään 22 %:n alennus neljältä ensimmäiseltä vuodelta, jolloin efektiivinen YEL-prosentti on noin 18,8 %.

Lomaraha ja sairausajan palkka

Palkansaaja nauttii kahdesta merkittävästä etuudesta, joita freelancerilla ei ole:

• Lomaraha — tyypillisesti 50 % kuukausipalkan suuruinen lomapalkan päälle. Käytännössä tämä kasvattaa efektiivistä vuosiansiota noin 4–8 %. Freelancer ei saa lomarahaa eikä -palkkaa ellei erikseen sovi siitä toimeksiantosopimuksessa.
• Sairausajan palkka — palkansaaja saa täyden palkan sairasloman aikana (tyypillisesti 1–3 kuukautta). Freelancer menettää laskutuksen kokonaan sairaana — Kelan sairauspäiväraha (noin 70 % YEL- työtulosta) käynnistyy vasta omavastuuajan (1 päivä) jälkeen.

Nämä etuudet yhdessä vastaavat käytännössä 10–20 %:n lisää palkansaajan kokonaisansioon verrattuna pelkkään kuukausipalkkaan.

Millä laskutuksella freelancer pärjää palkansaajalle?

Otetaan konkreettinen esimerkki. Palkansaajan bruttopalkka on 4 000 €/kk (Helsingissä, kunnallisvero 5,30 %). Nettopalkka on noin 2 754 €/kk. Lomaraha lisää tähän noin 167 €/kk (2 000 €/vuosi / 12). Palkansaajan efektiivinen kuukausihyöty on siten noin 2 921 €/kk.

Mitä freelancer tarvitsee saman nettohyödyn saavuttamiseksi?

Käytännön nyrkkisääntö: freelancerin täytyy laskuttaa noin 40–50 % enemmän kuin palkansaajan bruttopalkka, jotta käteenjäävä summa on sama. 4 000 €/kk bruttopalkkainen palkansaaja vaatii siis noin 5 500–6 000 €/kk laskutusta.

Luku voi nousta, jos freelancerilla on merkittäviä laitehankintoja, ohjelmistokustannuksia tai yrittäjävakuutuksia. Vastaavasti se laskee, jos pystyt hyödyntämään laajan YEL-työtuloluokituksen alaspäin.

Sivukulut ja riskit

Freelancer kantaa useita kuluja, jotka palkansaajalle ovat näkymättömiä:

• Laitteisto ja ohjelmistot — tietokone, lisenssikulut, pilvipalvelut. Vähennetään verotuksessa, mutta maksetaan ensin itse.
• Yrittäjävakuutukset — vastuuvakuutus, tapaturmavakuutus ja mahdollinen oikeusturvavakuutus maksavat yhteensä tyypillisesti 500–1 500 €/vuosi.
• Kirjanpitokulut — 30–100 €/kk kirjanpitäjälle tai tilitoimistolle, jos ei tee itse.
• Toimeksiantojen välinen aika — palkansaaja saa palkan joka kuukausi. Freelancer voi kohdata tyhjiä kuukausia tai viivästyneitä maksuja.

Freelancerilla on kuitenkin myös etuja: vapaus valita toimeksiannot, mahdollisuus vähentää kuluja verotuksessa laajemmin ja potentiaalisesti korkeampi tuntitaksa. Kysymys ei ole siitä, kumpi on parempi, vaan siitä, kumpi sopii omaan tilanteeseen — ja ennen kaikkea siitä, onko laskutustaso riittävä.