Palkka vai osinko Oy:stä 2026 — kumpi on verotehokkaampaa?

Osakeyhtiön omistaja voi ottaa tulonsa joko palkkana tai osinkona. Nämä kaksi tapaa verotetaan eri tavoin, ja optimaalisin jako riippuu yrityksen nettovarallisuudesta, omistajan henkilökohtaisesta verotustilanteesta ja YEL-työtulosta. Tämä on yksi yleisimmistä kysymyksistä, joita suomalaiset Oy-yrittäjät esittävät.

Tässä oppaassa käymme läpi yhteisöveron, osinkojen verotuksen rajat ja käytännön esimerkin optimaalisesta jaosta.

Yhteisövero 20 %

Suomalainen osakeyhtiö maksaa voitostaan yhteisöveroa 20 %. Yhteisövero lasketaan verotettavasta tuloksesta — eli liikevaihdosta vähennettynä kaikilla vähennyskelpoisilla kuluilla, mukaan lukien palkat.

Tämä on keskeinen osa laskelmaa: nostettu palkka pienentää yrityksen verotettavaa tulosta. Jos yrityksen voitto on 100 000 € ennen palkkoja ja omistaja nostaa 50 000 € palkkaa, yritys maksaa yhteisöveroa vain 50 000 €:sta eli 10 000 €.

Sen sijaan osinkoja ei voi vähentää yhteisöveron pohjasta — ne maksetaan veronjälkeisestä voitosta. Tämä tarkoittaa, että osinkoja verotetaan ensin yhteisöverolla (20 %) yrityksen tasolla ja sitten uudelleen omistajan henkilöverotuksessa.

Osinkojen 8 % nettovarallisuusraja

Listaamattoman osakeyhtiön osingot jaetaan verotuksessa kahteen ryhmään sen perusteella, kuinka suuri osa on enintään 8 % yrityksen nettovarallisuudesta:

• 8 %:n rajan sisäpuolelle jäävät osingot — vain 25 % on veronalaista pääomatuloa, loput 75 % on verovapaata. Efektiivinen veroaste on siis 25 % × 30 % = 7,5 %. Tähän kategoriaan mahtuu enintään 150 000 €/vuosi osakkeenomistajaa kohti.
• 8 %:n rajan ylittävät osingot (tai yli 150 000 € ylittävä osuus) — 75 % on veronalaista ansiotuloa, 25 % verovapaata. Ansiotulona verotettava osa nostetaan muun ansiotulon päälle, jolloin efektiivinen veroaste voi nousta 40–55 %:iin.

Nettovarallisuus lasketaan yrityksen taseen varoista vähennettynä veloilla. Esimerkki:

Käytännössä 8 %:n raja on usein matala verrattuna omistajan toimeentulotarpeeseen — moni Oy-yrittäjä joutuu ottamaan merkittävän osan tuloistaan palkkana.

Optimaalinen jako käytännössä

Tarkastellaan esimerkkiä: yrityksen voitto on 100 000 € ennen omistajan omia nostoja, yrityksen nettovarallisuus on 100 000 €.

Optimaalinen kuukausipalkka on tyypillisesti 3 500–4 500 €/kk. Tällä tasolla:

• Palkka on riittävä kattamaan toimeentulon ja kasvattamaan nettovarallisuutta (palkka ei nosta osinkorajaa, koska nettovarallisuus lasketaan taseen mukaan)
• 8 %:n rajan mukainen edullisin osinko (8 000 €) voidaan nostaa ~7,5 %:n efektiivisellä verolla
• Yrityksen kassaan jää voittoa kasvattamaan nettovarallisuutta ja parantamaan tulevien vuosien osinkopotentiaalia

On huomattava, että optimaalinen palkkataso riippuu myös YEL-työtulosta: palkka ja YEL-työtulo voivat erota toisistaan, ja molemmat vaikuttavat eläkekertymään ja sosiaaliturvaan.

YEL ja yrittäjän sosiaaliturva

Oy:n omistaja, joka työskentelee omassa yrityksessään, on velvollinen vakuuttamaan itsensä YEL:llä — TyEL-vakuutus ei kuulu osakeyhtiön omistajalle, jolla on yli 30 %:n omistusosuus tai äänivalta.

YEL-työtulo vaikuttaa suoraan:

• Eläkekertymään — mitä korkeampi työtulo, sitä suurempi eläke
• Kelan sairauspäivärahaan ja vanhempainrahaan
• Yrittäjän työttömyyskassaetuuksiin (vaatii lisäksi AYT-kassan jäsenyyden)

Liian matala YEL-työtulo heikentää sosiaaliturvaa merkittävästi. Liian korkea YEL-työtulo puolestaan kasvattaa maksuja tarpeettomasti. Tasapaino löytyy usein väliltä 20 000–40 000 €/vuosi riippuen palkkatasosta ja elämäntilanteesta.